Yleistietoa

 

Venäjä on maailman suurin maa. Sen pinta-ala - 17,125 miljoonaa neliökilometriä - on 11,5% maailman kuivan maan alasta ja vain hieman pienempi kuin kahden seuraavaksi suurimman maan Kanadan (9,97 milj. km2) ja Australian (noin 7,68 milj. km2) yhteenlaskettu pinta-ala. Venäjän alue ulottuu lännessä Itämerestä Japanin mereen idässä 10.000 kilometriä. Se jakaantuu 11 aikavyöhykkeeseen.

Venäjän pääkaupunki on Moskova. Pietaria, joka on samoin tärkeä hallinnollinen ja liike-elämän sekä kulttuurikeskus, sanotaan usein toiseksi tai pohjoiseksi pääkaupungiksi. Venäjällä on yli tuhat kaupunkia. Suuria yli miljoonan asukkaan kaupunkeja ovat Moskova (12,3 milj.as.), Pietari (5,2 milj.as.), Nizhni Novgorod, Novosibirsk, Jekaterinburg, Samara, Omsk, Tsheljabinsk, Kazan, Perm, Ufa, Rostov-na-Donu, Volgograd, Voronezh, Krasnojarsk.

   

Väestö

  
Venäjän asukasluku on 146,8 milj. henkeä (1.1.2018, noin 1,9% maapallon asukasmäärästä, yhdeksäs sija maailmassa). Väestön pääosa on keskittynyt maan Euroopan-puoleiseen osaan. 74% väestöstä asuu kaupungeissa, 26% maaseudulla. Suurilukuisin kansa on venäläiset (81%), seuraavina tataarit (hieman alle 4%), ukrainalaiset  (1,4%), bashkiirit (hieman yli 1%), tshuvassit ja tshetsheenit (kumpiakin noin 1%), armenialaiset (hieman alle 1%) jne.

Venäjän kieli on valtion kieli ja sitä käytetään kaikkialla maassa. Samaan aikaan jonkin kansallisuuden tiheästi asumalla alueella käytetään laajasti ko. kieltä, ilmestyy kansankielisiä lehtiä, joissakin kouluissa opetus tapahtuu ao. äidinkielellä. Venäjällä puhutaan yli 100 eri kieltä ja murretta.

 

Laajimmalle levinneitä uskontokuntia ovat ortodoksisuus, islam, katolilaisuus ja buddhismi.

 

Valtiorakenne

 

Venäjä on demokraattinen liittovaltio ja hallintomuodoltaan tasavalta. Venäjän federaation edustuksellinen ja lainsäädäntöelin on kaksikamarinen Federaation kokous (Liittoneuvosto ja Valtion duuma). Liittoneuvostoon kuuluu edustajia jokaisesta federaation subjektista. Valtion duuma koostuu 450 kansanedustajista, joita valitaan puoluelistoilta suhteellisen vaalitavan mukaisesti viiden vuoden toimiajaksi. Toimeenpanovaltaa toteuttaa Venäjän federaation hallitus. Hallituksen puheenjohtajan nimittää Presidentti Valtion duuman suostumuksella.

Valtion päämies on Venäjän federaation presidentti, joka on myös asevoimien ylipäällikkö. Venäjän kansalaiset valitsevat presidentin 6 vuoden toimikaudeksi suoralla ja salaisella vaalilla. Vuonna 2018 presidentiksi valittiin uudelleen Vladimir Putin.

Venäjän federaatioon kuuluu 85 aluesubjektia. Näitä ovat tasavallat (22), piirikunnat (9), alueet (46), federaatiotason kaupungit (Moskova, Pietari ja Sevastopol), autonomiset alueet (1) ja autonomiset piirit (4).

 Valtion symbolit

Venäjän federaation valtion lippu on suorakulmainen kangas, jossa on kolme tasasuuruista horisontaalista värikaistaa: ylhäällä valkoinen, keskellä sininen ja alhaalla punainen. Lipun leveyden ja pituuden suhde on 2:3.

Venäjän federaation valtion vaakuna on nelikulmainen, pyöristetyin alakulmin, teräväpäinen punainen heraldinen kilpi, jossa on kultainen kaksipäinen kotka ylös kohonnein levitetyin siivin. Kotka on kruunattu kahdella pienellä kruunulla ja niiden yläpuolella yksi suuri kruunu nauhalla yhteensidottuna. Kaksipäisen kotkan palauttaminen Venäjän valtion vaakunaksi kuvaa isänmaan historian jatkuvuutta ja perinnettä.

Kansallislaulu: Musiikki A.V.Aleksandrov, teksti S.V.Mihalkov.
Kansallispäivä (valtion juhlapäivä): 12. kesäkuuta - Venäjän kansallispäivä.

 

Maantieteellinen sijainti ja maasto

 

Venäjän alue käsittää osan Itä-Eurooppaa ja Pohjois-Aasian. Maalla on 18 rajanaapuria: Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Abhasia, Georgia, Etelä-Ossetia, Azerbaidzhan, Kazakstan, Mongolia, Kiinan Kansantasavalta, Korean Demokraattinen Kansantasavalta, Japani ja USA. Valtioon kuuluvalla osalla - Kaliningradin alueella - ei ole yhteistä maarajaa muiden Venäjän alueiden kanssa. Venäjän maaraja on maailman pisin (yhteensä 14509 kilometriä). Alkaen kuitenkin Venäjän luoteisosasta, jossa rajana on Itämeri, koko sen pohjoisella ja itäisellä alueella on vesiraja. Etelä-Venäjällä on myös vesiraja - Mustameri ja Kaspianmeri.)

  

Venäjän laajuudesta johtuen sen maasto on hyvin monipuolinen - suoalueista kuiviin aroihin ja arktiseen tundraan. Alueen huomattava osa on tundran ja taigan peittämää, yli 60% siitä on ikiroudan vallassa. Venäjän alueesta kolme neljännestä on tasankoa. Lännessä on Itä-Euroopan tasanko, siellä  matalahkot Valdain, Keski-Venäjän, Volgan ym. ylängöt vuorottelevat  Oka-Donin ja Kaspian alankojen kanssa. Idässä se rajoittuu Uralin vuoristoon, joiden takaa alkaa toinen -Länsi-Siperian tasanko, joka jatkuu Jenisei-joelle saakka. Idempänä Jenisei- ja Lena-jokien välissä on Keski-Siperian ylätasanko, jonka eräät osat kohoavat 1701 metrin korkeuteen meren pinnasta (Putoranan ylätasanko). Kauempana idässä ylätasanko muuttuu Keski-Jakutian tasangoksi.

Vuoristoreliefi on vallitsevana maan itä- ja eteläosissa. Euroopan puoleisessa etelässä sijaitsevat Kaukasuksen vuoret. Suuren Kaukasuksen korkein kohta ja samalla Euroopan korkein vuori on Elbrus (5642 m). Siperian eteläosassa sijaitsee Altain vuoristo (Beluha, 4506 m), Länsi- ja Itä-Sajanin vuoret, Kuznetski Alatau, Tuvan vuoret, Pribaikal, Zabaikal ym. Koillisessa kohoaa Verhojanskin ja Tsherskin vuoret, Kaukoidän - Tshukotkan ja Korjakskojen vuoristo ja Sihote-Alin. Kaukoidän Tyynenmeren rannikolla on nuori Kamtshatkan vuorijono, jossa on Euraasian korkein toimiva tulivuori -Kljutshevskin tulivuori (4750 m) ja Kuriilien saaret, joilla  samoin on toimivia tulivuoria.

Venäjällä on lähes 120.000 yli kymmenen kilometrin pituista jokea. Niiden yhteinen pituus on 2,3 miljoonaa kilometriä. Venäjän joet laskevat kolmeen valtamereen: Pohjoiseen jäämereen laskevat Pohjoinen Dvina, Petshora, Ob, Irtysh, Jenisei, Lena, Indigirka, Kolyma ym. Tyyneenmereen Amur, Anadyr, Penzhina ym. Atlantin valtamereen Don, Kuban ja Neva. Euroopan suurin joki Volga (3531 km) laskee Kaspian meri-järveen ja on siten sisävesistöä.

Venäjä on järvien maa. Suola- ja makean veden järviä on yhteensä noin 2 miljoonaa. Venäjällä on suurin luonnollinen makean veden allas ja samalla maapallon syvin järvi - Baikal (syvyys 1637 m), sekä Euroopan suurimmat järvet Laatokka ja Äänisjärvi. Mittasuhteiltaan erottuu myös pohjoinen Taimyrin järvi. Suolaisista järvistä huomattavimmat ovat Kaspian merijärvi ja Baskuntshakin järvi, joka on suolan tuotantokeskus. Maassa on paljon keinotekoisia "meriä" - vesialtaita. Suurin on Bratskin keinotekoinen vesiallas.

Venäjällä on löydetty ja tutkittu lähes 20.000 hyötykaivannaisesiintymää, joista yli kolmannes on teollisuuden käytössä. Suuret ja ainutlaatuiset esiintymät sisältävät noin 70% mineraalivaroista ja turvaavat vähintään 50% mineraaliraaka-aineiden tuotannosta. Venäjän öljyesiintymät käsittävät yli 10% maailman tutkituista öljyvaroista, noin 30% kaasusta, 11% kivihiilestä, yli 25% rautamalmista, sekä huomattavan osan tutkituista väri- ja harvinaisista metalleista. Nikkelin, platinan ja platinoidien sekä timanttien tutkituista varoista Venäjä on 1.-3. sijalla maailmassa.

Venäjällä on noin 50 kansallispuistoa ja yli 100 luonnonsuojelualuetta, joiden tehtävänä on säilyttää maailman eläin- ja kasvilajien monimuotoisuus ja rikkaus, sekä ainutlaatuisia maisemakohteita. Niiden tilaa valvoo luonnonvarojen ministeriö. Luonnonsuojelualueilla on kielletty kaikenlainen toiminta, mutta ekologinen turismi näihin hämmästyttäviin luonnonkohteisiin on kuitenkin sallittua ja suuren mielenkiinnon  kohteena.

Ilmasto

 

Suuri osa Venäjää sijaitsee lauhkean ilmaston vyöhykkeellä. Maan pohjoisosa - Pohjoisen jäämeren saaret ja osa manneraluetta - sijaitsee arktisella ja subarktisella vyöhykkeellä, etelä - Kaukasuksen ja Krimin Mustameren rannikot -kuuluu subtrooppiseen vyöhykkeeseen. Ilmasto on lähes kaikkialla mannermainen (kontinentaalinen), kaukaisimmassa luoteisosassa on meri-ilmasto. Keski- ja Itä-Euroopan tasangolla on yleensä lauhkea ilmasto, Siperiassa ja Kaukoidässä ilmasto on ankaran kontinentaalinen, jolle ovat ominaisia suuret lämpötilan vaihtelut päivä- ja yöaikaan, kuumat kesät ja kylmät, lumiset talvet. Etelässä Kaukoidässä on lauhkea monsuuni-ilmasto. Tammikuun keskilämpötila vaihtelee 0:sta -50:en celsiusasteeseen, heinäkuussa +1:stä +25:en celsiusasteeseen. Sademäärä vaihtelee 150 - 2000 mm vuodessa.

Tiede

Venäjän tiede on aina kulkenut maailman tieteellisen edistyksen eturintamassa ja on antanut monia suuria nimiä ja keksintöjä. Kaikkialla maailmassa ovat tunnettuja sellaiset nimet kuin M.V.Lomonosov, I.P.Pavlov, D.I.Mendelejev, K.E.Tsíolkovski, P.L.Kapitsa, L.D.Landau, I.V.Kurtshatov, A.P.Aleksandrov, S.P.Koroljov, N.A.Dollezhal ja monet muut. Heidän keksintöjensä ansiosta Venäjä oli ensimmäinen maa, jossa kehitettiin biosfäärioppi, lähetettiin maailman ensimmäinen keinotekoinen kiertolainen - sputnik ja miehitetty avaruusalus sekä otettiin käyttöön maailman ensimmäinen atomivoimala.

Venäjän tiede on tänäänkin eturivissä maailmassa ja on saavuttanut sensaatiomaisia tuloksia. Venäjän presidentin alaisuudessa toimii tieteen, teknologian ja koulutuksen neuvosto. Tiedeakatemian budjettia korotetaan vuosittain. Maassa työskentelee huomattavia tiedemiehiä, joiden tutkimukset herättävät suurta kiinnostusta maailmassa. Joulukuussa 2000, 22 vuotta P.L.Kapitsan jälkeen venäläinen fyysikko akateemikko Zh.I.Alfjorov sai Nobel-palkinnon.

 

Kulttuuri

 

Runoilija A.S.Pushkinista alkaa suuri venäläinen kirjallisuus, joka on antanut maailmalle F.M.Dostojevskin, L.N.Tolstoin, A.P.Tshehovin ja monia muita loistavia nimiä aina kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajaa runoilija Josif Brodskia myöten. Säveltäjä M.I.Glinkasta alkaa suuri venäläinen klassinen musiikki, joka on antanut maailmalle P.I.Tshaikovskin, N.A.Rimski-Korsakovin, S.V.Rahmaninovin,  I.F.Stravinskin, S.S.Prokofjevin, D.D.Shostakovitshin jne. Kahdesta merkittävästä taulusta - K.P.Brjullovin "Pompeijin tuho" ja A.A.Ivanovin "Kristuksen ilmestyminen kansalle" - alkaa venäläisen maalaustaiteen loistokausi. Vaatimattomista venäläisistä teattereista, joissa aikoinaan näyttelivät maaorjataiteilijat, muodostui suuri venäläinen teatterikoulu, joka liittyy K.S.Stanislavskin, V.I.Nemirovitsh-Dantshenkon, V.E.Meyerholdin, S.M.Mihoelsin, E.B.Vahtangovin ja monien muiden huomattavien ohjaajien nimiin. Kaikkialla maailmassa tunnetaan Moskovan Bolshoi-teatterin ja Pietarin Mariinskin-teatterin venäläinen baletti.

Venäläisen elokuvataiteen maailmanmenestys alkoi S.M.Eisensteinistä ja hänen maineikkaasta "Panssarilaiva Potemkinista". Monet venäläiset elokuvat ovat saaneet kansainvälistä tunnustusta ja voittaneet palkintoja arvovaltaisilla elokuvafestivaaleilla. Amerikkalaisen elokuva-akatemian Oscar-palkinto on annettu kuudelle Venäjällä filmatulle elokuvalle: "Saksalais-fasististen joukkojen lyöminen Moskovan lähistöllä" (ohjaaja L.Varlamov ja I.Kopalin), "Raduga" (Sateenkaari) (ohjaaja M.Donskoi), "Sota ja rauha" (ohjaaja S.Bondartshuk), "Dersu Uzala" (ohjaaja A.Kurosava), "Moskova ei usko kyyneliin" (ohjaaja V.Menshov), "Auringon uuvuttamat" (ohjaaja N.Mihalkov). Maailman maineen ja tunnustuksen ovat ansainneet muusikot V.Spivakov, D.Hvorostovski, E.Obraztsova, O.Borodina ja monet muut.

Venäjällä on rikas kansantaide, jonka juuret ulottuvat kauas menneisyyteen ja joka jatkaa elävänä nykypäivässä ja kehittyy edelleen. Maassa lasketaan olevan yli kaksisataa taiteellista elinkeinoa, joista osa on teollistettu. Tärkeimpinä venäläisinä muistoesineinä pidetään kirkkaasti maalattuja puisia matrjoska-nukkeja, gzhelin keramiikkaa, Zhostovo-koristemaalauksia (öljyvärein maalattuja peltitarjottimia), Paleh-miniatyyrejä sekä Hohloma-koristemaalauksia.

Museot

 

Venäjän monivuosisatainen historia ja rikas kulttuuri heijastuu useissa kymmenissä suurissa ja sadoissa pienissä museoissa. Venäjän ensimmäinen museo avattiin Pietarissa vuonna 1714 Pietari Suuren aloitteesta ja sai nimekseen Kunstkamera eli "harvinaisuuksien palatsi". Siinä oli esillä monarkin Länsi-Euroopasta tuomia laiva-, kone-  ja laitemalleja sekä astronomisia välineitä, täytettyjä eläimiä ja ainutlaatuinen kokoelma anatomisia preparaatteja.

Pietarissa on vielä eräs merkittävä museo - Pietarhovi (Petergof). Siinä ovat yhtä lailla hämmästyttäviä niin palatsin interiööri kuin ainutlaatuinen puisto suihkulähteineen ja veistoksineen. Samoin mielenkiintoinen ja yleisön rakastama on Pietari Suuren puolisolleen Katariina I:lle rakennuttama Jekaterininskin palatsi Pushkinissa (Tsarskoje selo). Siellä on satumaisen kaunis parketti ja kullatut seinät peileineen Valtaistuinsalissa, kauniit kaakeliuunit, kuuluisien 1700-luvun länsimaisten taiteilijoiden 130 taulua Taulusalissa, Rastrellin kullatut puuleikkaukset, Valoisa galleria, Kiinalainen Sali ja meripihkapannoot yrityksenä palauttaa fragmentteja kuuluisasta - toisen maailmansodan vuosina kadonneesta Meripihkahuoneesta.

Eräs turistien toivioretkikohde on myös Eremitaasi, josta tuli vuonna 1852 Venäjän ensimmäinen taidemuseo. Sen taidekokoelmissa on Rembrandtin, Rafaelin ja Rubensin tauluja, Voltairen kirjasto, vanhoja kauniita kameekoruja, Pietari Suuren vanhojen siperialaisten kultakorujen kokoelma ja skyyttien hauta-aarteita.

Pietarin ylpeytenä on Venäläinen museo, jossa on rikas kokoelma tauluja, veistoksia, grafiikkaa ja kansantaiteen saavutuksia.

Moskovan ensimmäinen museo avattiin vuonna 1791. Silloinen Moskovan yliopiston luonnonhistorian kabinetti on nykyisin Moskovan yliopiston eläintieteellinen museo. Pääkaupungin merkittävimpiä museoita ovat Moskovan Kreml, sen Asehuone (Oruzheinaja palata) ja Fasettikamari (Granovitaja palata), A.S.Pushkinille nimetty kuvaamataiteen museo, Tretjakovin galleria, Maaorjataiteen museo Ostankinossa, Historiallinen museo, Teatteritaiteen museo, Idän kansojen taidemuseo, Venäjän jalokivikokoelma, Muinaisvenäläisen taiteen museo, Kristus Vapahtajan kirkko ja Pyhän Daniilin luostari, Sergijev Posadin historiallinen taidemuseo (Moskovan alue), Venäjän asevoimien museo ja Nukkemuseo. Matkailun kartanokierros-projekti tarjoaa useita reittejä moskovalaisiin kartanoihin kuten Kolomenskojeen, Kuskovoon, Kuzminkiin, Ostankinoon ym.

Moskovan Kremlin Asehuone on 1400-luvulta lähtien toiminut suuriruhtinaiden ja Venäjän tsaarien perimien kalleuksien ja arvoesineiden säilytyspaikkana. 1800-luvun alussa siitä tuli tsaarien vanhojen arvomerkkien ja kruunajaisasujen, arvokkaiden kulta- ja hopea-astioiden, vanhojen aseiden ja sotasaaliiden sekä hevossotavarusteiden ja vaunujen museo. Siellä on esillä myös täydellinen kokoelma venäläisiä kunniamerkkejä (vuoteen 1917 saakka) ja sotalippuja, jotka seurasivat ruhtinaita ja tsaareja sotaretkillä eri vuosisadoilla. Kaikki Asehuoneen esineet ovat ainutlaatuisia ja ilman ylisanoja ilmaistuna korvaamattoman arvokkaita.

Mielenkiintoisia museoita on myös muissa Venäjän kaupungeissa. Esimerkiksi Tulassa on vanhin venäläisten aseiden museo, Arkangelissa on ainutlaatuinen puutaiteen museo, Kalugassa kosmonautiikan museo, Murmanskin alueella kivimuseo, Vladimirin alueella Aleksandrovskaja sloboda -rauhoitettu museoalue, Sotshissa ainutlaatuinen arboretum. Historiallis-arkkitehtonisen maisemamuseon status on myönnetty Solovetskin saarille.  Useita rauhoitettuja museoalueita on ns. Kultaisen renkaan (Zolotoje koltso) jokaisessa kaupungissa, mm. Vladimirissa, Veliki Novgorodissa, Rostov Velikissä, Jaroslavlissa, Kostromassa ja Suzdalissa.