VENÄJÄN JA SUOMEN KAUPPA- JA TALOUSYHTEISTYÖ
 

Venäjän ja Suomen välisten taloussuhteiden oikeudellinen perusta on 20. tammikuuta 1992 allekirjoitettu maidemme hallitusten välinen Sopimus kaupasta ja taloudellisesta yhteistyöstä. Sopimuksen pohjalla toimii hallitustenvälinen Suomalais-venäläinen talouskomissio. Sen puheenjohtajina toimivat Venäjän puolelta Venäjän federaation varapääministeri Dmitri Kozak ja Suomen puolelta ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen.

Komission 14. kokous pidettiin 23. marraskuuta 2016 Moskovassa.

Vuodesta 2011 on toiminut kahdenvälinen Elinkeinoelämän neuvosto, jossa on mukana suurimpien venäläisten ja suomalaisten yritysten johtajia. Neuvosto perustettiin päätöksellä, joka tehtiin vuonna 2010 Venäjän ja Suomen pääministerien tapaamisessa Lappeenrannassa. Sen päätehtävä on edistää säännöllistä vuoropuhelua maidemme yrittäjäpiirien välillä ja kehittää julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta. Elinkeinoelämän neuvoston puheenjohtajina toimivat Venäjän puolelta United Shipbuilding Corporationin (OSK) pääjohtaja Aleksei Rahmanov ja Suomen puolelta entinen pääministeri Esko Aho, Business Team for Russia -yhteenliittymän (koostuu Venäjän suunnalla toimivista suomalaisista yrittäjäjärjestöistä) hallituksen puheenjohtaja.

Tavaranvaihdon pitkään jatkunut supistuminen, joka johtuu sekä järjestelmään liittyvistä ongelmista ja maailmanmarkkinoiden suhdanteista että EU:n pakotteista ja Venäjän vastatoimista, on johtanut siihen, että Venäjä on menettänyt asemansa Suomen suurimpana kauppakumppanina, josta se nautti vuosina 2008-2013. Vuonna 2015 Venäjä oli Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani. Venäjän osuus Suomen koko ulkomaankaupasta oli 8,5 % (Saksan 14,6 %, Ruotsin 10,8 %).

Vuonna 2015 Venäjän ja Suomen välisen kaupan arvo oli Venäjän tullilaitoksen tietojen mukaan 9,76 mrd. USD (38,8 % vähemmän kuin vuonna 2014). Venäjän vienti Suomeen ylitti huomattavasti tavaroiden tuonnin Suomesta (vienti 7,09 ja tuonti 2,67 mrd. USD).

Suomen osuus Venäjän ulkomaankaupasta väheni vuonna 2015 jonkin verran,  2,1 prosentista 2 prosenttiin, mutta Suomi on edelleen yksi Venäjän 15 suurimmasta kauppakumppanista, mm. tavarakaupan osalta 6. sijalla EU-maiden joukossa. Palvelukaupassa Suomi on 7. sijalla.

Venäjän perinteisesti vahva asema (osuus tuonnin kokonaismäärästä vuonna 2013 oli 18 %) heikeni vuonna 2014, kun osuus tuonnista laski 15 prosenttiin ja vuonna 2015 11 prosenttiin (Saksan osuus 15,3 %, Ruotsin 11,4 %). Viimeksi Venäjä oli kolmannella sijalla Suomen tuontimaiden joukossa vuonna 2002.

Venäjän viennin rakenne ei ole muuttunut merkittävästi viime vuosina. Pääosan siitä muodostavat polttoainetuotteet (73,3 %), kemianteollisuuden tuotteet (11 %) ja puutavara (5,7 %).

Vuonna 2015 Venäjä oli suomalaisia tuotteita ostavien maiden joukossa viidennellä sijalla (5,9 %) Saksan, Ruotsin, Yhdysvaltain ja Alankomaiden jälkeen.

Tuonti koostuu koneista, laitteista ja ajoneuvoista (34,6 %), kemianteollisuuden tuotteista (24,4 %), paperista ja kartongista (12,2 %) sekä elintarvikkeista ja maatalouden raaka-aineista (3,3 %).

Venäjän ja Suomen tavarakaupassa Venäjän kauppataseen saldo on perinteisesti ollut positiivinen, mutta palvelukaupassa tilanne on toinen. Vuonna 2015 suomalaisyritykset toimittivat Venäjälle palveluja 2,4 miljardin USD:n arvosta, kun taas Venäjän palveluvienti Suomeen oli 869 milj. USD.

VENÄJÄN JA SUOMEN INVESTOINTIYHTEISTYÖ

Investointiyhteistyö  kasvaa. Venäjän pankin vuosien 2014 ja 2015 tietojen mukaan Venäjän ja Suomen välisissä suorissa investoinneissa (mukaan lukien sijoitusosuus, tulojen uudelleeninvestointi ja velkainstrumentit) tapahtui pääomavirtojen suunnan muutos. Venäjän investoinnit kasvoivat Suomen investointeja enemmän.

Venäjän keskuspankin tietojen mukaan Suomesta tehtyjen kumulatiivisten suorien investointien määrä 1. lokakuuta 2015 oli 2,3 mrd. USD eli 0,9 % kaikista ulkomaisista kumulatiivisista investoinneista Venäjän talouteen. Vuoden alussa niiden summa oli 3,14 mrd. USD.  

Venäjän kumulatiiviset suorat investoinnit Suomeen olivat  1. lokakuuta 2015  Venäjän pankin tietojen mukaan  2,4 mrd. USD eli 0,87 % kaikista Venäjän kumulatiivisista investoinneista ulkomaille.

Suomen Elinkeinoelämän keskusliitto esittää arviossaan Suomen kumulatiivisista investoinneista Venäjälle toisenlaisia lukuja: 10–12 mrd. euroa. Näin merkittävä ero laskuissa liittyy siihen, että merkittävä osa suomalaisyritysten investoinneista tehdään niiden ulkomaisten sivuliikkeiden kautta.

Venäjällä toimii noin 650 suomalaista yritystä, joista pääosa on keskittynyt Luoteiseen ja Keskiseen federaatiopiiriin. Tärkeimmät Venäjän talouden sektorit, joilla suomalaiset sijoittajat ovat edustettuina, ovat puunjalostus (Stora Enso, UPM-Kymmene), elintarviketeollisuus (Valio, Atria, Fazer), kemianteollisuus (Nokian Renkaat, Tikkurila, Teknos), rakennuselementtien ja eristemateriaalien tuotanto (Paroc), asuntojen, tuotantolaitosten ja teiden rakentaminen (YIT, SRV, Lemminkäinen) sekä energiateollisuus (Fortum).

Suurimmista suomalaisista Venäjän talouteen tehtävien investointien hankkeista voi mainita seuraavat.   Suomalainen energiakonserni Fortum toteuttaa investointiohjelmaa, joka tähtää uuden energiantuotantokapasiteetin luomiseen noin 2,5 miljardin euron arvosta. Fortumin yritysrakenteessa Venäjän segmenttiä edustavat TGC-10 (nykyään OAO Fortum) ja OAO TGC-1 (osuus pääomasta 29,5 %). Uuden kapasiteetin rakentamista rahoitetaan OAO Fortumin osakkeiden lisäannista saaduilla 1,3 miljardilla eurolla sekä yhtiön omilla ja lainavaroilla. Suurin investointivelvoiteohjelmaan sisältyvä investointihanke on Nyagan GRES –voimalan rakentaminen Hanti-Mansian autonomiseen piirikuntaan. Voimalassa on kolme kaasulauhdeyksikköä, joiden yhteenlaskettu teho on 1269,74 MW. Voimalan ensimmäisen yksikön avajaisseremoniaan 24. syyskuuta 2013 osallistuivat Venäjän presidentti Vladimir Putin ja Suomen presidentti Sauli Niinistö. Chelyabinsk GRES –voimalaitoksella otettiin 1. joulukuuta 2015 käyttöön ensimmäinen noin 250 MW:n yksikkö, ja toinen käynnistettiin 1. maaliskuuta 2016.

3. joulukuuta 2013 Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev oli läsnä, kun Tverin alueen Konakovon piirin Izoplitin taajamassa käynnistettiin suomalaisen Paroc-yhtiön tehdas. Paroc on johtava eurooppalainen rakennus- ja teknisten eristemateriaalien valmistaja. Tehdas työllistää tällä hetkellä noin 300 henkeä.

Nokian Renkaat –konserni otti 2012 Vsevoložskissa Leningradin alueella käyttöön toisen henkilö- ja kuorma-autojen renkaita valmistavan tehtaan. Rengastuotannon kokonaiskapasiteetti Vsevoložskissa on noussut 15 miljoonaan renkaaseen vuodessa, ja määrä on tarkoitus kasvattaa 17 miljoonaan renkaaseen vuodessa.

Suomen markkinoilla toimii noin 2 000 yritystä, jotka ovat osaksi venäläisten omistamia. Useimmissa niistä on pienin sallittu osakepääoma, ja ne ovat keskittyneet kauppa-, välitys- ja konsulttipalveluihin, matkailuun, kuljetukseen ja logistiikkaan.

Viimeaikainen lisä suurimpiin venäläisten Suomeen tekemiin investointeihin on valtionyhtiö Rosatomin osallistuminen Hanhikivi 1 –ydinvoimalan rakentamiseen. 34 % Fennovoiman osakkeista omistaa Suomessa rekisteröity Rosatomin tytäryritys RAOS Voima Oy. Hankkeen kokonaishinnaksi arvioidaan noin 6,5–7 miljardia euroa.

Muutkin suuret investoinnit, joissa on mukana venäläisiä, edustavat pääasiassa polttoaine- ja energiaklusteria: vuonna 1994 Gazprom osti 25 % kaasumonopoli Gasum-konsernin osakepääomasta, vuonna 1997 perustettiin Oy Nizhex Scandinavia Ltd viemään OAO Nizhnekamskneftekhimin kemiantuotteita Pohjois-Euroopan maihin, 2002 perustettiin OAO INTER RAO UES:n tytäryhtiö RAO Nordic Oy myymään venäläistä sähköä Pohjois-Euroopan maihin, ja 2006 Lukoil-konserni osti Teboil-yhtiön, joka on yksi Suomen öljytuotemarkkinoiden tärkeimmistä toimijoista.

Kymmenen viime vuoden aikana venäläisen pääoman tulo Suomen talouteen on olennaisesti kasvanut ja kattaa laajemmin talouselämän eri aloja. Esimerkiksi kaivoskonserni Norilsk Nickel osti nikkelinjalostusyhtiö Nickel Harjavallan sen amerikkalaiselta omistajalta OMG Harjavalta Nickeliltä.

Joulukuusta 2014 United Shipbuilding Corporation (OSK) on ollut Helsingin telakan pohjalla toimivan Arctech Helsinki Shipyard –yrityksen ainoa omistaja lunastettuaan 50 % osakkeista korealaisilta kumppaneilta (STX Finland).

Venäläinen Cytomed-yhtiö on alkanut valmistaa lääkkeitä Lappeenrannassa, ja Mäntsälän kunnassa on aloittanut toimintansa venäläistä IT-konserni Yandexia palveleva datakeskus.

Esimerkki venäläisistä investoinneista suomalaiseen huipputeknologiaan on sopimus, jonka Rosnano teki huhtikuussa 2012 maailman johtaviin ohutkalvojen ja funktionaalisten pinnoitteiden tuotantolaitteiden ja teknologioiden kehittäjiin kuuluvan Beneqin kanssa. Sopimuksella Rosnano ostaa 25 miljoonalla eurolla noin 40% suomalaisyrityksen osakkeista. Beneq avasi vuosina 2012–2013 Venäjällä oman edustuston ja teknologiset laboratoriot, Pietarissa yhdessä Pietarin sähköteknisen yliopiston ja Saranskissa yhdessä Mordvan valtionyliopiston kanssa, tarkoituksena mukauttaa teknologiat ja laitteet venäläisten asiakkaiden tarpeisiin.